Vyöhyketerapia

Vyöhyketerapia on vanha hoitomuoto, sitä on käytetty eri puolilla maapalloa jo tuhansia vuosia
Koko kehon vyöhyketerapiassa ihmistä hoidetaan ympäri kehoa olevien heijasteiden kautta. Yleensä hoidetaan pää, korvat, selkä, vatsa, kädet, pakarat ja jalat.
Koko kehon vyöhyketerapia on luonnollinen, lempeä, mutta silti tehokas keino hoitaa kehoa kokonaisvaltaisesti.
Hoidolla voidaan tehokkaasti rauhoittaa hermostoa, syvärentouttaa kehoa ja mieltä sekä tukea ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja se sopii kaikenikäisille.
Vyöhyketerapialla pyritään tasapainoittamaan kehon epätasapainossa olevia (=oireilevia) kehon osia.

Vyöhyketerapiasta haetaan apua mm. seuraaviin ongelmiin:

Esteitä hoidolle

Vauvan ja lasten vyöhyketerapia

Vyöhyketarapia on lempeää ja hellävarasta, mutta kuitenkin todella tehokasta, sen ei kuulu sattua. Tästä syystä se sopii erinomaisesti vauvoille ja raskaana oleville.
Vyöhyketerapiahoito on vauvalle rentouttava ja rauhoittaa vauvan hermostoa.
Vauvan vyöhyketerapiahoidolla voidaan hoitaa kehossa olevia kireyksiä, vatsavaivoja, refluksia, silent refluksia, itkuisuutta, unihaasteita tai muita vauvavuoteen liittyviä mahdollisia haasteita.
Vauvan vyöhyketerapiassa toimitaan vauvan ehdoilla. Vauvaa voidaan hoitaa hoitopöydällä, rinnalla, sylissä, lattialla. Vanhempana sinun ei tarvitse etukäteen jännittää ”osaako vauva olla hoidettavana” tai ”antaako vauva hoitaa”. Hoitotilanteesta pyritään tekemään vauvalle miellyttävä ja turvallinen kokemus.
Vauva-asiakkaan hoidolle varataan aikaa tunti, josta aktiivinen hoitoaika on noin 10-30 minuuttia sen mukaan, kauanko asiakas jaksaa ottaa hoitoa vastaan.

Vyöhyketerapia voi olla avuksi, jos vauvalla on esimerkiksi

Ohjeita vinkkejä vauvan hoidon tulemiseen

Ennen vauvavyöhyketerapiaa olisi hyvä silitellä vauvan päätä ja kosketella hänen korvia, jotta se ei tuntuisi vauvasta ihan oudolta hoidon aikana. Näin saadaan parempia hoitotuloksia. (Tämä ei toki ole välttämätöntä.)
Tapaamisen aluksi jutellaan rauhassa tilannekatsaus ja lopuksi käydään läpi kotihoito-ohjeet. Hoidon aikana vauvan voi syöttää ja vaipan vaihtaa.
Vanhempana sinun ei tarvitse etukäteen jännittää ”osaako vauva olla hoidettavana” tai ”antaako vauva hoitaa”. Jokainen vauva ja jokainen päivä on erilaisia ja vauva-arki on välillä hyvinkin nopeasti vaihtuvaa Hoitotilanteesta pyritään tekemään vauvalle miellyttävä ja turvallinen kokemus.
Hoitoon voi tulla kun vauva on 2 vko vanha, yläikärajaa ei ole.
Mikäli olet juuri saanut jonkin rokotteen, tulethan aikaisintaan 2 vkoa rokotteen saamisesta.

Vyöhyketerapia perushoito

Aikuisen vyöhyketerapiahoidolla voidaan hoitaa erilaisia kehossa olevia epätasapainotiloja, kuten erilaisia kiputiloja, aineenvaihdunnan häiriöitä, stressiä, unettomuutta sekä esimerkiksi hormonitoiminnan häiriöitä.
Koko kehon vyöhyketerapiahoito on hyvin syvärentouttava ja hermostoa rauhoittava hoitomuoto.
painetaan tiettyä heijastetta lähetetään viesti hermoratoja pitkin aivoille ja sieltä viesti kulkee edelleen kohde-elimeen.

Raskausajan vyöhyketerapia

Raskausajan vyöhyketerapia on syvärentouttava, ihanan lempeä, mutta silti tehokas hoito raskausaikana.
Hoitoon hakeutumisen syitä mm. ovat kehon erilaiset jännitystilat (esim. liitos- ja lihaskivut), keholliset muutostilat raskausaikana (esim. ruuansulatuksessa), stressi ja turvotus. Alkukartoituksen aikana keskustelemme mahdollisista oireista, joihin apua toivotaan. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti näiden tietojen perusteella.

Raskausajan vyöhyketerapialla voi auttaa:

Synnytystä käynnistävä vyöhyketerapia 39+0

Synnytyksen ”käynnistyshoidolla” valmistellaan kehoa tulevaa synnytystä varten. Hoidolla voidaan edistää supistuksia, aktivoida ja tasapainottaa hormonitoimintaa, lievittää jännitystä ja stressiä, valmistella kohtua ja kohdunkaulaa sekä tehdä tilaa lantion alueelle, jotta vauva voi laskeutua synnytystä ajatellen optimaaliseen asentoon.
Käynnistyshoito voidaan tehdä raskausviikolta 39+0 alkaen tai jos on sovittu lääkkeellinen käynnistys sairaalassa raskausviikolta 38+0 alkaen.
Hoito voidaan uusia 2-4 vrk ensimmäisestä hoidosta. Hoidossa laitetaan myös korvien heijastepisteisiin käynnistelykuulat.

Synnytystä käynnistävän hoidon hyötyjä

Valmistelee kehoa ja mieltä kohti synnytystä
Valmistelee ja kypsyttelee paikkoja sekä aktivoi kohtua
tekemään tilaa lantion alueelle (jotta vauva pääsisi asettumaan syntymäänsä varten mahdollisimman hyvään asentoon)
Hyvää oloa vielä odotusajan loppumetreille
Voi käynnistää synnytyksen luonnollisesti
Auttaa hormoneja virtaamaan
Voi saada apua myös esim liitoskipuihin ja uneen, jotta pääsisit mahdollisimman hyvällä ololla synnyttämään
Hoito voidaan toistaa tarvittaessa.

Synnytyksen jälkeinen vyöhyketerapia eli postpartum hoito

Ensikuukaudet synnytyksen jälkeen kutsutaan postpartumaijaksi, joka on merkittävä vaihe äidin ja vauvan elämässä. Raskausaikana ja synnytyksessä odottajan keho on käynyt läpi valtavan muutoksen niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Vyöhyketerapialla voidaan palauttaa elinvoimaa ja vahvistaa tuoreen äidin kehoa ja huomioida hoidossa jokaisen synnyttäneen äidin yksilöllinen tilanne. Postpartumhoitoon voi tulla jo pikkuvauva-aikana tai kuukausiakin synnytyksen jälkeen.
Postpartum-hoito keskittyy äidin hyvinvointiin synnytyksen jälkeen, joka on iso muutos sekä äidille että vauvalle. Helposti keskitytään uuteen ihmeelliseen tulokkaaseen, mutta myös tuore äiti tarvitsee hemmottelua, hoivaa ja ehkä kannatteluakin uudessa elämän tilanteessa. Tällä hoidolla voidaan auttaa tasapainottamaan hormonitoimintaa, rauhoittamaan hermostoa, lievittämään kehon kipu- ja jännitystiloja sekä nopeuttamaan kehon palautumista synnytyksestä.
Postpartum-hoitoa voidaan tehdä milloin tahansa synnytyksen jälkeen, olipa synnytyksestä sitten kulunut viikkoja, kuukausia tai jopa vuosi.

Äidin ja vauvan yhteisvyöhyketerapia

Äidin ja vauvan yhteisvyöhyketerapia hoidossa hoidetaan vuorotellen äitiä, että vauvaa.
Vauvan hoitoon varataan noin. 30 min ja äidille 1h, mutta aina edetään tilanteen mukaan.
- Jos vain mahdollista, isä tai muu tukihenkilö voi tulla mukaan ja huolehtia vauvasta äidin hoidon ajan. Näin äiti saa paremmin rentouduttua hoidon aikana.
Vauvan lisäksi äiti tarvitsee synnytyksen jälkeen erityistä huolenpitoa, jotta sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu hyvin ja äiti jaksaa hoitaa vauvaa. Hoivaamisen ja imettämisen fyysinen rasitus tuntuu herkästi kehossa niska- ja hartiajumeina, kipuina tai väsymyksenä jos riittävät yöunet ovat jääneet vähiin.
Tällä hoidolla voidaan auttaa tasapainottamaan hormonitoimintaa, rauhoittamaan hermostoa, lievittämään kehon kipu- ja jännitystiloja sekä nopeuttamaan kehon palautumista synnytyksestä.

Etusivu